tänään ei mun sanat riimaa,
en kasvoillani tunne talven viimaa,
en tunne sadetta päälläni,
ja jalat horjuu jäälläni,
kun silmäni suljen,
omat polkuni uudestaan kuljen,
minä en itseäni muuta,
siksi että tavoittelet kuuta,
en vain rumuutesi vuoksi,
en siksi että halajat luoksi,
sun ällöttävä äänesi ei kaiu mun päässä,
taitaa olla silmäsi räässä,
ja sinun on vaikea ymmärtää huomaan,
ja et pysty itse mitään luomaan,
haluat että teen sen puolestasi,
lopun tekisin huolestasi?

minä en sulle mitään tee,
kauas elämästäni mee,
enää ikinä en halua sinusta kuulla,
ehkä kuolinilmoituksen suulla,
jos mussa on kauneutta ja voimaa,
ei mun omatuntoa sivuäänet soimaa,
haluan vain vapaaksi sinusta,
irrota kuvottava mielesi minusta!

päästä mut lentoon,
laske mut elämään rentoon,
jätän sut intohimoja tappaan,
sielujen päälle multaa lappaan,
ei sinussa ole kipinää,
ei pienintäkään vipinää,
ehkä luulet että elät,
kun näet lasten selät,
he ovat kaikki sinua vastaan,
eivät anna kärsimykseesi omaa lastaan.